Sega SC-3000

Voisin tehdä juttua vanhoista pelikoneista vaikka kuinka pitkään. Tällä kertaa käsiin osui Segan SC-3000-järjestelmä, joita löytyi peräti kaksi kappaletta. Järjestelmään löytyi itse konsoli, TV-modulaattori, kaksi Atari-standardin mukaista Joystickia, virtalähde ja muutama ohjelmamoduli.
SC-3000 ilmestyi 1983 ja oli SG-1000-mallin kehitelty versio. SG-1000 oli pelkästään pelikäyttöön, eikä siinä ollut näppäimistöä ollenkaan. Myöhemmin ilmestyi SC-3000H, jossa oli huomattavasti parempi näppäimistö ja enemmän muistia. Lisäksi ilmestyi SF-7000-lisämoduli, jolla saatiin korppuasema ja sarja- sekä rinnakkaisportit käyttöön.

Laitteisto toimi ja sehän piti testata. Näppäimistö on kumimainen ja sen huomaa heti käytössä. Joystickit ovat myös hyvin lelumaisia, niiden akseleita ei ole laakeroitu mitenkään joten muovi hankaa muovia vasten ja tuntuma häviää. Onneksi Atari-standardi mahdollistaa esim. TAC-2:sen liittämisen. Ohjelmat ja pelit toimitetaan Nintendomaiseen tapaan moduleilla, mutta myös kasettiasemalle löytyy liitännät. Laitteen takaa löytyy myös muita kryptisiä liitäntöjä, ilmeisesti mm. puhesyntetisaattorille ja valokynälle. TV-Modulaattori huolehtii signaalin muuntamisesta UHF-alueelle jolloin kuva saadaan TV:stä ulos.

Toimivuus testattaessa oli hieman kyseenalaista, BASIC-moduli hirtti kiinni pari kertaa kun yritin koodailla pieniä testiohjelmia. Golfpeli ja eräänlainen rallipeli toimivat kyllä jokseenkin hyvin, pelituntuma ei ollut mikään mahtava varsinkaan omilla Joystickeilla, puhumattakaan kumisesta näppäimistöstä. Grafiikka on aikaisekseen perustasoa, samoin äänet.

Wikipedia kertoo laitteen varustelun aika vaatimattomaksi. Prosessori pyörii noin 3.6Mhz vauhdilla, RAMia löytyy 16kB (Grafiikalle tosin omat 128kB). Äänipuolen hoitaa Texas Instrumentsin piiri, joka pystyy tuottamaan neljästä kanavasta monoääntä. Saman firman näytönohjain pystyy 256x192 tarkkuuteen ja 16 väriin, laitteistospriteja voi olla käytössä jopa 32 kappaletta.

SC-3000 ei ollut ilmeisesti kovin suosittu, mikä ei ole ihme surkean näppäimistön ja muovisten peliohjainten takia. Siitä kuitenkin kehiteltiin edelleen yksi Segan onnistuneimmista tuotoksista, joka kulkee nimellä Sega Master System.

Vanha Philipsin partakone

Noniin, vastaan tuli tämmöinen harvinaisuus, Philipsin Philishave-partakone 60-70-luvulta (arvio, tietääkö joku paremmin?). Philipshän on tehnyt partakoneita jo vuodesta 1939 lähtien. Pitkien karvojen rajain löytyy, samoin rulla leikkuusyvyyden säätöä varten. Teräyksikkö lähtee pois puhdistusta varten. Koneelle kuuluisi ilmeisesti olla vielä säilytyskotelo ja puhdistusvälineet, mutta niitä ei löytynyt. Kone on suhteellisen kookas mutta laadukkaan oloinen, lähes kaikki osat ovat metallia. Tämä kerryttää laitteelle painoa huikeat 350g.
Itse kone oli jumissa, ilmeisesti puhdistuksen/öljyämisen puutteesta johtuen ja aika likainen, joten en sitä viitsinyt lähteä testailemaan käytännössä. Tuntuu kuitenkin edelleen jämäkältä ja toimivan oloiselta, voisin hyvin kuvitella ajavani vieläkin partani tällaisella. Tosin terät ovat ehkä hieman päässeet tylsistymään ja pidän itse enemmän Brauneista.